Valitettavasti en päässyt opiskelemaan vuonna 2019 kevään yhteishakujen kautta, vaikka vakaasti uskoin että vuosi avoimessa valmistelee minut seuraaviin pääsykokeisiin. Varasuunnitelmani oli hakea takaisin Alkiolle opiskelemaan Englannin kielen toisen vuoden aineopintoja jos en pärjää pääsykokeissa. Aineopinnoissa lähiopetuskertoja oli koko lukuvuodessa yhteensä 10, syksyllä 5 ja keväällä loput 5. Tämä tarkoitti sitä, että Korpilahdella tuli käytyä noin kerran kuukaudessa yhden viikonlopun verran joka oli minulle todella sopivaa 🙂 Itsenäisessä etäopiskelussa on ehdottomasti omat haasteensa, kun ei ole samalla tavalla vertaistukea luokkakavereista mutta onneksi nykypäivän teknologia mahdollistaa ryhmäpuhelut sekä -tapaamiset niin ei tunnu välimatka niin pitkältä kuin se todellisuudessa on 🙂
Keväällä 2020 hain uudelleen yhteishaussa lukemaan Englantia ja tällä kertaa hain useampaan eri kaupunkiin tiedostaen, että tänä vuonna on pakko päästä kouluun koska en voi suorittaa enää enempää kursseja avoimessa yliopistossa. Poikkeustilanteesta johtuen, pääsykokeet järjestettiin kaikki etänä ja olivat kaksivaiheisia. Hain myös väylän kautta Turun yliopistoon. En saanut kutsua mihinkään kakkosvaiheeseen ja se lannisti itseluottamusta hurjasti, koska tämä tarkoitti sitä että en pääse viemään opintojani loppuun määräajassa.
Parisen viikkoa yhteishakujen tulosten jälkeen sain sähköpostia Turun yliopistosta ja olin kuin olinkin saanut opiskelupaikan väylän kautta. Olin ollut niin lannistunut yhteishaun tuloksista sekä seuratessani Turun yliopiston hakijatilastoja, että ajattelin automaattisesti että minulla ei ole mitään mahdollisuutta. Turun yliopistoon ei vuosina 2016-2019 oltu valittu yhtäkään opiskelijaa väylän kautta ja hakijoita oli vaihdellen 1-3. Tänä vuonna oli tilastojen mukaan 3 hakijaa ja näyttää siltä että olen ensimmäinen opiskelija neljään vuoteen joka on otettu väylän kautta opiskelemaan! 🙂 Opiskelupaikan otin heti vastaan, tehden jokaisen askeleen ja vaiheen varovaisesti ja varmasti, jotta en vahingossakaan painaisi väärää nappia ja en ottaisikaan paikkaa vastaan. Neljän vuoden hakeminen on vihdoin palkittu!
Lämpimästi suosittelen avointa yliopistoa ihan jokaiselle, joka ei syystä tai toisesta ole päässyt opiskelemaan. Se ei vain vie opintoja eteenpäin, mutta myös mahdollistaa väylän kautta hakemisen. Minun kohdallani kova työni vihdoin palkittiin, vaikka olinkin menettänyt uskoni muutamaan otteeseen matkan varrella. Haluankin lähettää isot tsempit ihan jokaiselle – tehkää töitä unelmienne eteen, älkää luovuttako ja uskokaa itseenne 🙂