Elämäni paras vuosi

“Keväällä 2018 valmistuessani lukiosta olin täysin hukassa siitä, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen ei ollut enää voimavaroja lukea pääsykokeisiin, varsinkin, kuin varmuutta sopivasta alasta ei vielä ollut. Tiesin kuitenkin, että kaupallinen ala saattaisi kiinnostaa minua, vaikka silloin minulla olikin pelkkä mielikuva siitä, mitä kauppatieteelliset opinnot voisivat tarkoittaa. Kävin kuitenkin Jyväskylässä katsomassa kauppakorkeakoulun pääsykokeet. Ilman panosta sinne ei kuitenkaan ollut juuri mitään mahdollisuuksia päästä sisälle. Halusin kuitenkin käyttää välivuoden hyödyksi, joten melko nopeasti lähetinkin hakemuksen Alkio-opiston kauppislinjalle.

Vuosi oli monella tapaa uskomattoman antoisa. Korpilahti sijaitsee idyllisen luonnon keskellä ja meillä oli käytössä Alkion saunatilat, uimaranta ja kävelysillan toisella puolella sijaitsi ihana kahvila satamassa sekä biitsikenttä. Ensimmäisestä päivästä lähtien opistolla oli todella lämmin ilmapiiri; kaikki olivat ystävällisiä toisilleen, ja ympäri vuoden järjestetyt tapahtumat lähensivät kaikkia entisestään. Alkiolla oli paljon tapahtumaa; tähkäillat, joita järjestivät eri linjat vuorotellen hauskoilla teemoilla höystettynä, Korpilahtisuunnistus, opistopäivät, sumusuunnistus ja itsenäisyyspäivän juhlat. Kauppis järjesti myös Korpilahden ala-asteelaisille discon, jossa oli kaikkea hauskaa aktiviteettia ja saimmehan me siitä itseasiassa vähän tuottoakin.

Pääsimme etuoikeutetusti tutustumaan kauppatieteiden opintoihin. Käsitys kauppatieteistä muuttui aika radikaalisti (parempaan suuntaan) ja minulle alkoi selvitä, mitä kaikkea kyseisellä alalla on mahdollista opiskella. Alkiolla opin opiskelemaan. Luulin osaavani opiskella lukiossa, ja sainkin yloppilaskirjoituksista melko hyvät arvosanat. Alkio-opiston jälkeen koen silti, että kuilu lukiosta yliopistoon tuntuu huomattavasti pienemmältä nyt, kun ehdin jo vuoden totutella isompiin, englanninkielisiin aineistoihin ja nopeaan omaksumiseen. Syyslukukauden teimme avoimen yliopiston opintoja; liiketoimintaosaamisen perusopinnot (yrittäjyys, markkinointi, laskentatoimi, johtaminen, viestinnän johtaminen, 28 op) ja siihen päälle yksittäisiä kursseja, kuten rahoitus, virkamiesruotsi ja taloustieteen peruskurssi. Linjallamme kaikki tekivät puolen vuoden aikana noin 30-45 op, eli töitä sai kyllä paiskia niska hiessä. Oppiminen oli kuitenkin pitkästä aikaa aidosti mielekästä, koska meillä oli koossa niin hyvä porukka, jonka kanssa opiskelimme yhdessä ja aiheet olivat itseä kiinnostavia. Kaikki olivat motivoituneita samoista asioista ja innostus sekä pieni kilpailuhenkisyys hyvässä mielessä tarttuivat ihmisestä toiseen.

Ennen kaikkea opin vuoden aikana hirveästi itsestäni. Läheisieni kanssa olemme todenneet jälkikäteen, että onneksi lähdin Alkiolle. Se oli hyvä ensimmäinen “oma” koti, jossa sai myös kokemusta yhteisöasumisesta. Iltapalojen valmistaminen sekä lempisarjojen katsominen porukalla maanantai-illan sählyvuoron jälkeen B-talon alakerrassa oli ihan parasta ajanvietettä. Sain kämppiksestäni elämääni ystävän, jonka kanssa tulemme todennäköisesti olemaan todella läheisiä lopun elämäämme. Meille syntyi lyhyessä ajassa Alkiolla tiivis kaveriporukka, jonka kanssa opiskeltiin, urheiltiin, pelattiin bilistä, naurettiin ja vähän itkettiinkin välillä. Vaikka asumme edelleen aivan eri puolella Suomea, pidämme edelleen tiiviisti yhteyttä. Olin vuoden aikana myös mukana oppilaskunnan hallituksessa, bändiryhmässä ja kävimme porukalla myös aktiivisesti monta kertaa viikossa kuntosalilla.

Minulle selkeytyi, että kauppis on just mun juttu; parin kuukauden jälkeen minulle oli kristallin kirkasta, että sinne haen ja sen eteen teen töitä täysillä. Kevätlukukausi meni pääsykoepreppauksessa. En ollut koskaan lukenut tosissaan joka päivä pääsykokeisiin, joten muista linjalaisista ja muista opiston oppilaista oli tässä suuri apu sekä korvaamaton vertaistuki. Opettajamme Lauri valmensi meitä suurella ammattitaidolla ja teimme useita välikokeita ja vanhoja pääsykokeita. Saimme yhdessä aikaan hyvän rutiinin, jonka avulla saimme toisemme tsempattua ylös yhdessä lukemaan niinäkin päivinä, jolloin usko omaan osaamiseen alkoi loppua. Kokemus lähensi valtavasti, koska suurin osa meistä alkiolaisista oli hakenut kerran tai useamman kerran yliopistoon pääsemättä sisälle, joten kaikilla oli kevättä kohden suuret paineet päästä kouluun. Oli valtava helpotus, etten ollut yksin kotona tämän prosessin aikana, vaan olimme kaikki samassa veneessä oppien toisiltamme erilaisia taitoja opiskelun ja stressinhallinnan suhteen.

Lähdin keväällä pois haikeilla mielin lukuisia ystävyyssuhteita rikkaampana, opiskelutaitoja kartuttaneena, viisaampana, itsenäisempänä ja koulupaikka takataskussa. Syksyllä aloitin Turun kauppakorkeakoulussa. Koen, että minulla on ollut ihan eri eväät aloittaa opiskelu Alkio-vuoden jälkeen, kun konkreettista kokemusta yliopistotason opinnoista on jo vähän kertynyt. Suosittelenkin Alkio-opistoa jokaiselle, joka vielä arpoo jonkun alan välillä tai tarvitsee apua opiskelutaitojen kanssa. Nyt kun väylähaku on yleistynyt, muun muassa kauppatieteitä hakevien kannattaa hyödyntää jokainen avoimen kautta suoritettu opintopiste, jos pääsykokeen kautta ei opiskelupaikka avaudu. Ainakin minulle kokemus Alkiolla oli vuosi, jota tulen muistelemaan lämpimästi lopun elämääni.”