Mikä ihmeen kansanopisto?

Julkaistu 190 päivää Alkiolla -blogissa 4.8.2021

Heips! Täällä blogissa on jokunen vuosi tullut juttua Alkion kansanopistosta. On ihmettelyä, hehkutusta ja selostusta. Jotain opiskellaan. Vaikuttaa ihan kivalta. Mutta mistä edes on kysymys? Mikä oikeastaan on kansanopisto? Esittelen nyt tässä tekstissä kansanopiston toimintaa kahden vuoden kokemuksen ajalta.

Mun kohdalla tarina alkaa siitä, että lukio loppui ja korkeakoulupaikka jäi saamatta, jolloin aloin pohtimaan, että mitä sitten tekisin. Taisin esittely-tekstissä mainita ohimennen tehneeni plussista ja miinuksista koostuvan taulukon vaihtoehdoista. Vaihtoehdoiksi laskin avoimen yliopiston, kansanopiston, valmennuskurssit, välivuoden, työt tai ulkomaille lähtemisen. Koska suoritin lukion 3,5 vuoteen, mulla oli jo ollut tavallaan puoli vuotta taukoa ja kaipasin jotain tekemistä välivuoden sijaan. Mulla ei ollut lukiopohjan takia mitään ammattikoulutusta, joten työt oli enemmän vaihtoehto B. Sen sijaan mulla oli yksi tosi iso unelma: päästä opiskelemaan psykologiaa yliopistoon. Tämän takia kävin läpi, että mitä vaatimuksia ja vaihtoehtoja mulla on haun suhteen ja missä mä voisin valmistautua niihin parhaiten.

Avoin yliopisto, valmennuskurssit ja kansanopisto ovat kaikki maksullisia. Hinnoissa on kuitenkin eroa. Avoimen yliopiston ja valmennuskurssien opintoja ei lasketa kokoaikaiseksi opiskeluksi, joten niihin ei saa Kelan opintotukea. Sen sijaan kansanopistossa opiskeluun saa toisen asteen opintotukea, joka ei siis vähennä yliopistossa saatuja tukia tai vaikuta siihen kuinka nopeasti opintoja pitää yliopistossa suorittaa. Mulle opintotuen puuttuminen olisi tarkoittanut, että mun ois pitänyt tehdä samanaikaisesti töitä ja uskon, että töiden ja opiskelun yhteensovittaminen olisi tullut tosi raskaaksi. Etenkin kun koko korkeakoulumaailma oli minulle vieras ja uskoin totuttelun vievän aikaa. Mä en ollut varma, mitä kursseja mun kannattaisi suorittaa avoimessa yliopistossa, jotta ne hyödyttäisivät mua parhaiten psykologian opiskelussa. Valmennuskursseista mun todennäköisesti olisi pitänyt tyytyä johonkin itsenäisen opiskelun materiaaliin, koska lähiopetusta vaikutti olevan vain suurimmissa kaupungeissa. En ollut varma riittäisikö yksittäisen kurssin materiaali ja hyödyntäisinkö silloin koko vuotta otollisesti. Aluksi en hirveesti tiennyt kansanopistoista. Sekoitin sen kansalaisopistoon ja ihmettelin, että saako siellä tehtyä korkeakouluopintojakin hopeasavikurssien lisäksi, mutta ei se ihan niin mennyt. Googlettelun mukaan kansanopisto oli oma oppilaitoksensa, jossa sai opiskella kokoaikaisesti ja jatkokoulutukseen valmistautuen. Alun epätietoisuudesta huolimatta lopulta silti päädyin kansanopistoon, koska siinä yhdistyi paljon eri vaihtoehtoja.

Kansanopistossa voi kerrata lukiokursseja ja valmistua yo-kirjoituksiin, suorittaa väyläopintoihin vaadittuja yliopisto-opintoja tai valmistautua pääsykokeisiin. Opiston opinnot koostuvat avoimen yliopiston kursseista ja opiston omista kursseista linjakohtaisesti vaihdellen. Mä oon itse tehnyt esimerkiksi psykologian perusopintoja Jyväskylän avoimeen yliopistoon ja sosiaalipsykologian perusopintoja Itä-Suomen avoimeen yliopistoon, mutta Alkiossa pystyy suorittamaan myös Helsinkiin ja Turkuun opintoja sekä joihinkin ammattikorkeakouluihin (näistä saa infoa alkio.fi nettisivuilta). Yliopistokurssien opetusta pilkotaan lähiopetuksessa palasiksi, selitetään käsitteitä ja tuetaan oppimistehtävien kirjoittamista. Pääsääntöisesti oppimistehtävät ovat samat kuin avoimessa yliopistossa, mutta joitain esitelmiä ja tiivistelmiä ollaan ainakin meidän linjalla toteutettu ryhmätöinä opistolaisten kesken. Paitsi, että oon saanut kurkistaa, et millaista psykologian opiskelu oikeasti on, oon saanut tehtyä alta pois pakollisia kieli- ja viestintäopintoja tutussa pienryhmässä ja päntännyt tuhottomasti psykologian pääsykokeissa vaadittavaa tilastomatematiikkaa. Opiston kursseja on tosi paljon laidasta laitaan, esimerkiksi itse oon käynyt kriisi- ja traumapsykologian, talouden perusteiden ja kulttuurien välisen viestinnän kurssit, jotka on ollut tosi rentoja ja mielenkiintoisia lisiä tehtäväpainotteisten yliopistokurssien rinnalla. Opistolla voi suorittaa myös joitain muita kursseja, esimerkiksi hankin viime vuonna ensiapukortin, josta varmasti on hyötyä jatkossa.

Alkio-opisto sijaitsee luonnon helmassa.

Koko lukukaudesta opistolla maksetaan maksu useammassa erässä ja hinta kattaa opinnot, ruuan ja osalla majoituksen. Ympäröivän henkilökunnan avun takia opisto on tavallaan helpompi tapa tutustua itsenäiseen asumiseen, kun ei tarvitse aina tehdä itse ruokaa ja saa neuvoja, jos ei tiedä, miten tehdä jotain. Mä itse kuitenkin päätin muuttaa yhteen mun kumppanin kanssa, joten päädyttiin vuokrakämppään lähellä opistoa.

Tässä kotoisa kuva opiston asunnosta ♡

Opistolle haetaan linjoittain, eli valitaan se aihe, mikä itseä kiinnostaa. Mä opiskelen psykologian linjalla, mutta Alkiossa voi opiskella myös, jos tulevaisuuden urahaave on esimerkiksi lääkäri, poliisi tai opettaja. Linjoille suositellaan tiettyjä kursseja, mutta jokainen voi valikoida lukujärjestykseensä itseä kiinnostavia kursseja. Esimerkiksi mun kaveri suoritti psykologian seurana ravitsemustieteen opintoja ja toinen kasvatustiedettä samalla kun itse istuin lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tunneilla. Oman linjan joukosta yleensä löytyy samasta aiheesta kiinnostuneita, joilta saa tosi helposti vertaistukea. Linjan sisällä ja linjojen kesken on myös paljon oheistoimintaa, joka toimii hyvin vastapainona kaikelle puurtamiselle. Oon esimerkiksi tutustunut moniin uusiin lautapeleihin opistolla ja saanut samalla ihania ystäviä.

Kavereiden kanssa käytiin myös pulkkamäessä 😀

Kansanopisto ei ole olemassa vaan niille ihmisille, jotka tietää, mitä haluavat olla isona. Päinvastoin, opisto on tosi hyvä paikka päästä kokeilemaan ja tutustumaan eri aloihin. Alkiossa on myös Kova-linja eli Korkeakouluun valmentavat opinnot ja se on suunnattu juuri niille, jotka ei tiedä mitä tehdä tulevaisuudessa. Sen sijaan, että hakisi vain johonkin korkeakouluun ja toteaisi, että ei se kiinnostakaan, niin opistolla ei menetä ensikertalaisuuttaan ja kaiken lisäksi voi hyväksilukea jo suoritettuja opintoja myöhemmin korkeakoulussa – mille alalle sitten päätyykään.

Mutta mutta… tässä aikalailla kaikki, mitä tuli mieleen. Mahtavaa, jos jaksoit lukea tämän tuhdin infopläjäyksen! Toivottavasti tämä selkeytti jollekulle, mikä kansanopisto on ja mitä siellä voi opiskella. Ei kannata liikaa panikoida, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan, yleensä asiat kyllä järjestyy ja sitä löytää kivoja asioita, joita ei osannut odottaakaan.