Minulla on pienestä asti ollut halu päästä lääkikseen ja kevään 2019 yo-kirjoitusten jälkeen tiesin, että välivuosi odottaa. Yksi kaunis päivä postilaatikkooni ilmaantui Alkio-opiston esite. Kiinnostuin paikasta, sillä kotona opiskelustani ei kuitenkaan olisi tullut mitään, joten päätin hakea.
Opistolla suurin apu itselleni oli opettajien iltapäivystykset. Silloin opettaja oli koululla iltaan asti ja saimme käydä kysymässä neuvoja, minä erityisesti fysiikasta. Tärkeinä pidin myös harjoituspääsykokeita, jotka olivat erittäin laadukkaita ja todenmukaisia! Lisäksi Alkiolla opettajista oikeasti huokui omistautuneisuus ja halu auttaa meitä.
Tiesin, etten katuisi Alkio-vuottani, vaikken kouluun pääsisikään, koska sain paljon hauskoja muistoja ja läheisiä ystäviä ympäri Suomen. Vuoden pituinen työ huipentui lopulta pääsykokeisiin ja loppukesästä se vielä palkittiin, kun sain tietää, että vuosi Alkiolla tuotti tulosta ja lääkis kutsui! Mikä parasta, löysin toisen Alkiolaisen omalta vuosikurssiltani: Jennan, jonka kanssa olemme alla olevassa kuvassa. Vaikka hän oli käynyt Alkio-vuotensa vuotta aiemmin, Alkio-henki silti näkyy ja yhdistää meitä täälläkin.
Hassua kuin onkaan, mutta vuosi Alkio-opistossa on ollut yksi elämäni merkittävimmistä ja upeimmista vuosista!